Sana elämään #21

Jumala ei jää meille "velkaa"

"Näin tehtyään he saivat pyydetyksi niin suuren määrän kalaa, että heidän verkkonsa repeilivät....Hämmästys ja pelko heidän saamansa kalansaaliin tähden olin näet vallannut hänet ja kaikki, jotka olivat hänen kanssaan...". (Luuk. 5: 6, 9)


Jeesus opetti kuuluisassa kylväjävertauksessaan siemenen kylvämisestä ja siitä, miten tärkeää oli kylvää hyvään maaperään (Mark. 4:1-20). Epäonnisen kalastusyön jälkeen Jeesus astui Pietarin veneeseen ja opetti kansaa. Sen jälkeen hän lähetti opetuslapset uudelleen kalojen perään. Ja aivan kuin havainnollistaakseen sitä mitä Jeesus oli tarkoittanut opetuksillaan, Hän käski noita lannistuneita ja väsyneitä kalastajia heittämään verkkonsa uskossa, siis luottaen Jeesuksen sanaan, ja näin saamaan yliluonnollisen saaliin.


Nämä kalastajat olivat juuri antaneet Jeesuksen käyttöön ehkä kalleimman omaisuutensa - heidän kalastusveneensä. Siinä Jeesus seisoi, opetti ja saarnasi evankeliumia. Näin he täyttivät osaltaan tarpeen, joka Jeesuksella oli. Ja se oli hyvä "sijoitus", sillä Jeesus antoi tuon lahjan heti moninkertaisesti takaisin ja vielä hyvin käytännöllisellä tavalla täyttäen opetuslasten suurimman ajallisen tarpeen.


Koska he olivat ammattikalastajia, he tarvitsivat kaloja hankkiakseen elantonsa. Ja koska he olivat Jeesusta seuraavia ihmisiä, heidän tarvitsi myös nähdä, kuinka Jumala toimii heidän elämässään. Heidän täytyi vakuuttua siitä, että Jeesus oli se, kuka Hän sanoi olevansa. Heidän täytyi nähdä ja kokea, että usko toimii ihan "arjessa ja maallisissa" asioissa. Jeesus täytti kaikki nuo tarpeet.


Kun me annamme itsemme ja kaikkemme Herralle niin pienissä kuin suurissakin asioissa, saamme vastaanottaa Jumalan siunauksen elämäämme. Hän täyttää elämämme ajallisetkin tarpeet ja näin ilmaisee meille itsensä kaikessa armossaan ja voimassaan, usein meidän hämmästykseksemme. Hän ei jää meille koskaan "velkaa".


Iloa, rauhaa ja voimia viikkoosi rukoillen,

Petri Mäkilä