Sana elämään 3

Paastoviikko etenee nopeaa tahtia, kylmän tunteen ja väsymyksen keskellä keskittymiskykyä koetellaan. 

Avaimet unohtuvat, katse jumittuu ja päässä soi heinäsirkkojen laulua. Voin myöntää, etten aina ollut edes varma mitä hyötyä tästä on. Aamulla rukoushetken yhteydessä laitoin ylistysmusiikkia taustalle, kunnes Jumala kuiskasi hiljaa sydämelleni laulun sanojen kautta vastauksen mietteisiini:

”Minulla ei ole ketään muuta, ei ketään muuta kuin Jeesus, joka ristiinnaulittiin vapauttaakseen minut. Nyt elän niin, että tuon hänelle kunniaa ja tämä on minun jokapäiväinen lauluni sekä tarkoitukseni.” (vapaasti itse käännetty suomeksi)

Jumala palautti perustuksille ja koin kuinka hän haluaa tämänkin vuoden aloittaa jokaisen kanssa kirkastamalla meidän tarkoitusperäämme. Hän on antanut meille ultimaattisen lahjan, joka on vapaus. Vaikka luonteisiimme kuuluu toivoa tulevaisuuden suunnitelmista ja murehtia tämän päivän ongelmista, meidän tulisi muistaa, että ne ovat toissijaisia siinä tärkeysjärjestyksessä, jonka meidän sydämemme luo. Meidän sydämemme korokkeella tulisi istua palvonta Kristusta kohtaan, joka voitti kuoleman. Tämä ymmärrys määrittelee elämämme sävyn ja kaikessa taivaallisessa kummallisuudessaan tuo rauhan elämämme jokaiseen osa-alueeseen.

Hän haluaa olla ykkösenä niin suurissa kuin pienissäkin asioissa. 

Ei meidän kunniamme, vaan Hänen. Tämän jälkeen saamme ihmeitä nähtäväksemme.

Otatko kanssani haasteen vastaan luopua tänä vuonna kontrollista ja katsoa mitä Jumala voi tehdä asioille, joista emme enää pidä kiinni?

Rebecca Palmi